Sé té on tiboug yo té ka kriyé Ti Pòl chaben. I té ka rété lakou Ti Mòn, pa dèyè senmityè-la. Ti Pòl pa té enmè lékòl menm. I té simyé ay drivé, jouwé mab oben pwenntouka. Tou sa Manzè Kanmi té ka fè èvè Ti Pòl pou i té konpwann fò i té ay lékòl, misyé pa té ka tann mach; é onlo fwa, yo kenbé Ti Pòl ka fè lékòlbis épi dotwa ti chapèdbangn. Ti Pòl té enmè fè gou a kè a'y...
Sé té on jédi avan fètdémè é lématen, Ti Pòl té di: «Jòd-la, an kay fè on karé lékòl, mwen sa vwè ka sé lézòt-la ja apwann an plis ki mwen». E sé kon sa, lè manman'y pati travay, Ti Pòl di Albè, gason a Pè Monmo: «Ou ké atann mwen pou nou pé sa monté ansanm». La Ti Pòl té ka rété la, sé kaz-la té yonn si lòt kon grenn a diri dou. An pon jan pa té ni wayen ou té fé mouk an kaz a'w pou tout lébòkaz pa té tann, é sé kon sa onlo babyé té ka pwan tou léjou pas man Entèl té kenbé vwazin a'y ka gadé a kaz a'y. Men a pa pou sa sé moun-la pa té ka pwan byen. Si yonn té bouzon kèk piman, tibwen lwil, oben on klou, toujou té ka ni on dòt pou té lonji'y li, menm si on ti hak apwé i té ka wouvoyé sa ba'y adan on babyé...
Onlo fwa, Ti Pòl, ki té anfoutan kon lanmè, té ka mété manman'y adan dé bèl bab, é chak kou, sé té Kako, on mason, ki té ka vin mèt on milyé adan la kou-la é sé pou sa tout moun té on jan pè Kako. Dépi i té pwenté, tout babyé té ka arèsté fap é sé moun-la té ka enki di: «Ou chanslé°va, Kako pwan ba'w».
Kako té on mal nonm. I té fè lagè an Lendochin. Apwé sa, lè i té wou vin, gouvèlman pa té ba'y pon travay é misyé té pwan sab a'y, té mété'y ka koupé bwa pou fè chabon é lè i té é, i té ka fè on kenzenn anba mòtyé-la. Sé Kako osit ki, on jou swa, lè Doktè Gòljou té vin fè konférans, té di'y: Ni kon men tan zòt ka vin ésit pou enki ba gèl a zot van adan on sèl palé palé palé ? Zò ka fè moun ba zòt vwa èvè lè zòt pasé zò ka enki mawon. Men, an ka di'w sa, jòdi jou, douvan popilasyon-la: si ou pa mété on fontenn ésit, simenn apwé élèksyon, nou ka monté an fèlè a'w».
É sé konsa moun lakou Ti Mòn trapé dlo...
Alòs an dit zòt Ti Pòl té paré pou ay lékòl ? Wè.
Alòs, lè misyé pyété an lékòl a moun-la, métrès-la di'y: «Ti Pòl, ola ou té yé ?» E tout sé timoun-la mété ri atè. Men Ti Pòl sé on nofrap é i pa okipé, konsidiré a pa menn pou'y métrès-la té ka palé (sé pou di zòt si Ti Pòl té ka santi'y !). Alòs, métrès-la akontigné fè lékòl a'y. I té ka fè konsi Ti Pòl pa té la menn. I voyé on timoun ékri dat-la:
Vandrèdi 26 Mé 1967.
Lè rékréyasyon sonné, sé timoun-la enni varé déwò-la adan on sèl voukoum, konsidiré yo té ka toufé an lékòl-la. On pati té ka jouwé boul, dotwa té adan on chocaché. Pousyè-la té ka gayé toupatou. Ti Pòl té on ti jan si koté. Ou té jen di i té ni on lenbé. Men i pa té ni gou pou jouwé. Es davwa two lontan i pa té vin lékòl, oben sé pas i té ka santi kèk biten ? Sé enki kouto ki savé koulè a kè jonmon. Tou sa ou té pé di Ti Pòl, i té ka réponn kip é i té ka gadé'w kon chival ki jété mèt a'y.
Lè senkè rivé, Ti Pòl pa menm atann Albè. I kouri désann ; é pou i té rivé pli vit i fè chimen kòsyè. Ansanm i janbé ti ravin-la ki pa dèyè lolo a Man Tenten la, i vwè on tralé moun douvan pòt-la, men i té two piti é i pa té néta vwè hak. I tann on madanm ki té ka di: «Fò kwè sa rivé si laplas. Té ni on zafè a grèv, alòs, Kako ki té poumyé douvan trapé on koul fizi». On dòt moun té ka di: «A pa konsa on sa pasé ! Sé travayé-la té ka diskité épi sé patwon-la pou ògmantasyon, é tini yonn ki fè lestonmak asi Kako, é misyé lévé cho. I fou on manblo on gòjèt é toupannan i té ka palé èvè dé kanmarad a'y, chèf a sé manblo-la bay lòd pou sé lézòt-la té fouté moun fizi. An ka di'w, si an pa té kouri séré, an pa té ké la alè».
Ti Pòl admèt sé té Kako ki té fini bat. I santi dlo monté an dé zyé a'y é zéklè koumansé soukwé kabèch a'y. A pa jé on ! Yo tÿouyé Pè Kako ! E Ti Pòl mété'y ka chonjé tou sa pè Kako té ka di'y lèswa, lè i té kay bò kaz a'y. Kako té enmé tiré kont é davwa i té savé Ti Pòl té enmé sa, i té ka vin aché'y lè i té pé... Ti Pòl pa té konnèt papa'y é sé pè Kako ki té ka on jan sèvi'y papa. Délè i té ka kriyé'y «Apa Kako».
Labadjou té ja kasé lontan, tout lébòkaz té sanblé aka pè Kako é divinèt té ka fè tilili. - E krik é krak! - Kraké, kraké ! - Jè dimand lanmen - Akòdé! - Jandab anba dlo ? - Nas ! - Déboulé an fon-la ? - Fouyapen! - Nèg an kilòt ? - Sikdòj ! - Tabliyé dèyè do ? - Zotèy! - Erè filigouti, mas a gwo tèt, krapo a linèt san vè ! - Rèzoud! - Tabliyé dèyè do ? Sé zong, mésyédam !
E véyé-la té ka woulé tout lannwit, joustan solèy wouvè zyé a'y. Ti Pòl pa té dòmi, men i té vlé ay lékòl kanmenm. Tou sa manman'y fè èvè'y, a pa té pou Ti Pòl. Lè ti misyé-lasa tin on lidé anba bonnèt a'y a pa anba plat pyé a'y i yé. Ti Pòl rivé lékòl, i vwè onlo timoun pa té la. Men mètrès-la té la kon léala ; é kon lézot jou, apwé sé timoun-la sizé, mètrès-la kriyé non a sa ki té la, é i di: «An ki jan fè tou sa moun pa la, ès sé on malkadi yo trapé oben sé fètdémè... ?»
Sé sa Ti Pòl té ka atann é i sipé mètrès-la, lamenn: «Alòs ou vlé fè nou kwè ou pa avé dépi yè an midi jandab ka tÿouyé moun Lapwent ? ou pa ka konpwann, si sé timoun-la pa la, sé davwa fanmi a yo mò ?...
Ti Pòl té kay akontigné, men mètrès-la lévé é di'y péla. Onfwa menm, Ti Pòl pwan saklékol a'y é i chapé. Kalanswa tout fòsé a'y, pléré vini é Ti Pòl pwan pléré, pas i chonjé i pa té kay jan wouvwè pè Kako ankò. Pli Ti Pòl té ka vansé, pli i té kòlé, i té ka kalkilé, kalkilé, jikatan i rivé an lakou-la.
Kòbiya-la té ja rivé, é kat planch a pè Kako té la osit ; onlo moun dòt lakou té vin vwè, lavwa té pati, sa té fè on sèl voum ; dotwa vyé travayè té ka palé biten antan lontan : « grèv Moul an senkanndé, dot té ka chonjé sa yo té di yo asi « brigad volan » an tan Bwanèf, é tou sa té ka rivé an zorèy a Ti Pòl ki té ka koumansé konpwann sa ki té fèt, pouki pè Kako té mò é sé pou sa menm lè dènyé klou-la planté an sèkèy-la, Ti Pòl chonjé on ti pawòl pè Kako té ka woubay akontiné: «BAY KOU JODI JOU, MEN PA OBLIYE, KOU KA POTE MAK A CHONJE ». Jòdla sé pè Kako ki tonbé, men dòt ké lévé...».